Luennot

Kieli / Språk / Language

FI=suomi / finska / Finnish
SV=ruotsi / svenska / Swedish
EN=englanti / engelska / English

Koko ohjelma toteutetaan ONLINE / Hela programmet implementeras ONLINE / The entire program is implemented ONLINE

A TI / TIS / TUE 13:00-15:30 (1,5h)

Laulu ottaa kantaa – johdatus laulujen tekoon (luento)

laulaja, lauluntekijä Jukka Takalo

Tämän lauluntekotyöpajan ensimmäinen osa ”Johdatus laulujen tekoon” on luentomuotoinen ja avoin kaikille. Pitkässä 8 tunnin työpajassa “Laulu ottaa kantaa” tutustutaan laulunteon perusteisiin. Lisätietoja pitkästä työpajasta täällä.

A TI / TIS / TUE 15:00-16:30 (1,5h)

Puheenvuorot I: Näkökulmia nuorten luontosuhteisiin

SEIKKAILUKASVATUS NUORTEN LUONTOYHTEYDEN RAKENTAJANA

Paavo Heinonen, Suomen urheiluopisto

Nuorten luontoyhteyden puhutaan olevan vahvasti polarisoitunut. Osan nuorista ollessa yhä tietoisempia ympäristöasioista, toiset ovat erkaantuneempia luonnosta kuin koskaan aiemmin. On todettu, että luontoyhteyttä on mahdollista rakentaa nuorta kokonaisvaltaisesti koskettavilla, luonnossa tapahtuvilla aktiviteeteilla. Puheenvuorossa käydään läpi elementtejä, joita on hyvä huomioida ja korostaa, kun toiminnalla tavoitellaan kokonaisvaltaisen kasvun lisäksi luontoyhteyden rakentumista. Puheenvuoro liittyy seikkailukasvatukseen.

PAHOINVOINTIA LUONNOSTA?

Eemeli Hakoköngäs, Helsingin yliopisto

Löytyykö luonnosta vastaus kaikkiin ongelmiin, vai voiko luonnon hyvinvointivaikutusten korostamisella olla myös varjopuolia? Tulisiko kaikkien pitää luonnossa toimimisesta? Puheenvuorossa pohdin nuorten eriytyneiden luontosuhteiden ja luonnon hyvinvointivaikutuksia korostavan keskustelun välistä suhdetta. Puheenvuoron pohjana käytän lahtelaisten 9-luokkalaisten luonnon onnellisuusvaikutuksia käsitteleviä temaattisia kirjoituksia. Puheenvuoro liittyy LUODE-hankkeeseen (Luonto ja taide nuorten työelämätaitojen oppimisympäristönä 2018-2021)

NUORET YMPÄRISTÖKANSALAISINA

Mari Pienimäki, Maarit Marttila, Marjukka Colliander, Tampereen yliopisto

Kerromme, millaisia ympäristökansalaisuuden mahdollisuuksia kaupungissa asuvat alaikäiset nuoret näkevät itselleen mahdollisena ja mitä he ajattelevat ympäristöongelmista. Esitys nojaa kyselyyn, johon vastasi 124–184 tamperelaista oppilasta. Tuloksena on, että valtaosa 15–16-vuotiaista pitää ympäristöongelmia aikamme suurimpana haasteena. Noin puolet nuorista kokee kuitenkin, ettei tiedä, miten he voisivat vaikuttaa ympäristöongelmiin tai usko vaikuttamisen hyödyllisyyteen. Nuoret tuntevat silti paljon erilaisia ympäristövaikuttamisen keinoja. Ristiintaulukointimme osoittaa myös, että vahvalla luontosuhteella on yhteys nuorten haluun toimia ympäristön puolesta. Puheenvuoro perustuu NYT-tutkimukseen.

takaisin luetteloon / tillbaka till listan / back to the list

Puheenvuorot II: Veden valtakunnassa tapahtuu (Freshabit LIFE IP)

MITÄ TAPAHTUU VEDEN VALTAKUNNAN SUURIMMASSA VESIENSUOJELUHANKKEESSA? #43
Viliina Evokari, Metsähallitus luontopalvelut

SISÄVESIEN PINNANALAINEN MAAILMA #44
Jari Ilmonen, Metsähallitus luontopalvelut

RAAKKUJEN LEMMENLOMA KYLPYLÄSSÄ #45
Jouni Taskinen, Jyväskylän yliopisto

TAIMENEN TYÖ TYSSÄÄ NOUSUESTEESEEN #46
Puhuja ilmoitetaan myöhemmin

Puheenvuorojen jälkeen tutkijat vastaavat yleisön kysymyksiin klo 16:30-16:50.

TI / TIS / TUE 17:00-19:00

Avajaispuheenvuoro (FI)

Tietokirjailija ja Ylen tv-uutisten meteorologi Kerttu Kotakorpi visioi avajaispuheenvuorossaan, miten ilmastonmuutos tulee muokkaamaan luontoamme tämän vuosisadan aikana. Puheenvuoro pohjautuu Kotakorven uutuusteokseen “Suomen luonto 2100”, joka on viimeisimpään tietoon perustuva tulevaisuuden tutkimusretki. Miltä Suomen lajisto, maisemat ja elinympäristöt näyttävät, kun nykyiset lapset ja heidän lapsensa ovat aikuisia?

Wild pedagogies (EN)

… or … what skills outdoor/environmental/nature-based/place-based educators have to offer education in a changing world?

This talk will explore three key pedagogical strands that exist in outdoor/environmental education: the relational, the critical, and the existential. The focus will be on what they are, what they do well, and how they might be extended and even challenged. Then using the frame of the six touchstones for Wild Pedagogies I hope to make a careful list of the pedagogical offerings outdoor and environmental educators might make to the larger world, including public education, in the hopes of supporting the changes that must occur.

Sean Blenkinsop is a Professor of Education at Simon Fraser University, Vancouver, Canada. He grew up in the boreal forests of northern Canada and has more than 30 years of background in outdoor, environmental, and experiential education. Now, as a researcher and educator he has been involved in starting and researching three nature-based, place-based, eco-schools (all in the public system). He is the author of more than one hundred articles and chapters, editor of The Imagination in Education (Cambridge Scholars Press, 2009), and most recently, author and editor of Wild Pedagogies: Touchstones for renegotiating education and the environment in the Anthropocene (Palgrave-Macmillan, 2018).

Comment talks: Arja Kaasinen (University of Helsinki) & Kai Lehtonen (Humak University of Applied Sciences)

Arja Kaasinen kouluttaa luokanopettaja- ja aineenopettajaopiskelijoita Helsingin yliopiston Kasvatustieteiden osastolla. Hän organisoi altakunnallista Suomen lasten metsäretkipäivä -tapahtumaa, kehittää Hemuli-kasviharrastuskerhoa sekä kirjoittaa myös tieto- ja oppikirjoja.Tutkijana hän on erityisesti kiinnostunut biodiversiteettikasvatukseta, lajintunnistuksesta, maasto-opetuksesta, koulun ulkopuolisista oppimisympäristöistä sekä digitaalisuuden hyödyntämisestä näissä.

Kai Lehtonen on Humakin seikkailukasvatuksen lehtori, joka kouluttaa seikkailukasvatuksen ohjaajaopiskelijoita. Seikkailukasvatus on aktiivinen metodi, joka hyödyntää ulkoilmassa ja aidoissa ympäristöissä tapahtuvia toimintoja. Koulutuksen tavoitteena on osaava seikkailukasvatuksen ohjaaja, joka hallitsee eri lajien teknisiä taitoja, huomioi turvallisen toiminnan valitussa aidossa ympäristössä, on sosiaalisesti taitava sekä ottaa ympäristöasiat huomioon.

KE / ONS / WED 9:00-10:30

Puheenvuorot III: Muuttuva koulumaailma

JOHDANTO: KOULUN MAHDOLLISUUDET TOIMIA EKOLOGISEN KESTÄVYYDEN EDISTÄJÄNÄ #11 –
Osion puheenjohtaja Niina Mykrä, Tampereen yliopisto, Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto

UUDISTAVA OPPIMINEN – UUDISTAVA OPPILAITOS #12
Erkka Laininen, OKKA-säätiö

Kestävä tulevaisuus edellyttää vaihtoehdon löytämistä nykyiselle kasvuun ja kulutukseen perustuvalle edistyksen ihanteelle. Tarvitsemme kulttuurista muutosta kohti yhteiskuntaa, jossa hyvän elämän laadulliset ja aineettomat tekijät nähdään materiaalisia asioita tärkeämpinä. Muutoksen taustalla on ihmisen maailmansuhteen uudistuminen, joka tuo yhteen paikallisen ja globaalin, inhimillisen ja ei-inhimillisen sekä historian, nykyisyyden ja tulevaisuuden. Tämä edellyttää oppimista tietämisen, tuntemisen ja kehollisen kokemuksen tasoilla. Jotta oppimisen maailmankuvaa ja kulttuuria uudistava voima voidaan saada käyttöön, tarvitsemme oppilaitoksia, jotka omaksuvat tehtäväkseen yhteiskunnan uudistamisen.

YHDESSÄ ULOS MAAILMAAN – AIDOT OPPIMISYMPÄRISTÖT HYVINVOINNIN JA OSALLISUUDEN VAHVISTAJINA #15
Tero Lämsä, Humanistinen ammattikorkeakoulu

Kasvavan nuoren arvostava suhde luontoon ja omaan lähiympäristöön rakentuu kokemusten ja elämysten kautta, joiden syntymiseen koulua ympäröivä luonto, muu lähiympäristö ja -yhteisö tarjoavat monipuolisen oppimisympäristön. Autenttiset oppimisympäristöt, eri toimijoiden välinen yhteistyö sekä koulun tarjoamat mahdollisuudet toimia aktiivisessa roolissa omassa yhteisössä vahvistavat myös koettua hyvinvointia ja rakentavat osallisuutta. Nostan puheenvuorossa esiin käytännön esimerkkejä ja pohdin seikkailukasvatuksen, kulttuuriympäristökasvatuksen ja yhteisöllisen pedagogiikan mahdollisuuksia hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistajana.

RADIKAALI TOIVO – IHAN TAVALLISEN PERUSKOULUN MATKA KOLLEKTIIVISESTA HILJAISUUDESTA KOKO KOULUN TOIMIJUUTEEN #23
Sanni Virtanen, Ruusuvuoren koulu

Ilmastokriisi ravistelee koko maailmaa, myös koulua ja oppimista eikä tästä muuttumatta selvitä. Muutos voidaan nähdä myös positiivisena; ilmastokriisi kutsuu meitä pohtimaan uudestaan arvoja, koulun roolia sekä opettamisen ja oppimisen mielekkyyttä. Se on mahdollisuus lähteä rakentamaan parempaa koulua ja oppimista. Ensin on saatava rikki kollektiivinen hiljaisuus ja sitten lähdettävä opettajien muutostoimijuus edellä kohti toimintakulttuuria, johon uskoo koko koulu. Puheenvuorossa kerron miten Ruusuvuoren koulu Vantaan Korsossa päätti lähteä liikkeelle ja kuinkas sitten kävikään.

takaisin luetteloon / tillbaka till listan / back to the list

Puheenvuorot IV: Hyvinvointia luonnossa seikkaillen –

HELMIÄ VIDEOLLA – KOKEMUKSIA TYTTÖ OLET HELMI! -KEHITTÄMISHANKKEESTA #24
Niina Hakala, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö

Kun teini-ikäisen tytön mieli särkyy, on toimiva suhde äitiin tärkeää. Tyttö olet helmi! -kehittämishankkeessa tytön ja äidin suhdetta vahvistetaan yhdistämällä toiminnalliset menetelmät videoreflektiiviseen menetelmään.

MYÖTÄTUULTA OMAN ELÄMÄN MUUTOKSEEN – CASE MERIHEIMO – NUORTEN OMA VÄYLÄ! -HANKE #26
Heini Kaasalainen, Y-säätiö

Tarina siitä, kuinka merestä, ahtaista tiloista, muuttuvista olosuhteista ja vieraista ihmisistä rakennetaan unohtumattomia kokemuksia, oma heimo ja alusta oman elämän muutokselle. Monelle Meriheimo-purjehdus on käänteentekevä kokemus tai uuden alku. Puheenvuorossa avataan sitä, kuinka tämä kokemus rakentuu ja mitkä elementit sail training -menetelmässä edesauttavat kokemuksen syntymistä.

MIKSI KOKEMUKSET OVAT NIIN MERKITYKSELLISIÄ? #40
Arto Tiihonen, Outward Bound Finland ry

Kokemuksellisen oppimisen menetelmin pyritään osallistujien vahvistamiseen ja ohjaajien toimintatapojen muutokseen.

takaisin luetteloon / tillbaka till listan / back to the list

C KE / ONS / WED 10:45 -12:15 (1,5h)

Puheenvuorot V: Muuttuvat oppimisympäristöt –

LAJITTELUTAITOJA JA YMPÄRISTÖKASVATUSTA – YHDELTÄ LUUKULTA #13
Kaisa Halme, Suomen Kiertovoima ry KIVO

Tieto lisää ymmärrystä ja motivaatiota jätteiden vähentämiseen sekä lajitteluun. Suomen Kiertovoima ry KIVOn 31 jäsenellä on tarjolla ympäristökasvatusta tarjolla eri ikäisille ja eri kohderyhmille maksutta kaikkialla Suomessa.

ENERGIAVIISAS KOULULAINEN – viestinnällinen materiaalipaketti alakouluihin
Silja Ngobese, Valonia

Energiaviisas koululainen on viestinnällinen materiaalipaketti, jonka avulla oppilaat pääsevät oppimaan energia-asioista omassa koulurakennuksessaan. Tavoitteena on osallistavien tehtävien kautta innostaa oppilaita pohtimaan omia vaikutusmahdollisuuksiaan energian kuluttajana niin koulussa kuin kotona. Tutustu materiaaliin!

ILMASTOKIRITTÄJÄT – toimintamalli ilmasto- ja kestävän kehityksen opetukseen
Anna von Zweygbergk, Valonia

Ilmatokirittäjät-toimintamalli tuo yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinot lähemmäs nuoria ja edistää nuorten ja päättäjien välistä keskustelua kestävyys- ja ilmastotyöhön liittyvien teemojen parissa. Mallissa nuoret kutsuvat kotikaupunkinsa päättäjiä yhteiseen keskusteluun kolmessa eri tilaisuudessa. Malli sopii hyödynnettäväksi opetustilanteisiin, joissa ilmastonmuutosta käsitellään ennen kaikkea yhteiskunnallisesta näkökulmasta Tutustu materiaaliin!

takaisin luetteloon / tillbaka till listan / back to the list

KE / ONS / WED 14:00 -15:30 (1,5h)

Keynotes (FI) –

Ilmastokasvatus muutoksen tekijänä

Miten ilmastonmuutosta voi käsitellä kasvatuksessa rakentavasti? Entä miten lasten ja nuorten ilmastotoimijuutta tuetaan?

Ilmastokasvatus on kasvatusta viheliäisen ongelman äärellä: ilmastonmuutos on monimutkainen, globaali ja poliittisesti latautunut ongelmavyyhti, jonka ratkaiseminen vaatii perustavanlaatuista kulttuurista muutosta. Monimutkainen teema edellyttää kokonaisvaltaista kasvatusta, joka ottaa huomioon tiedon ja ajattelun taitojen ohella esimerkiksi arvot ja identiteetin sekä tukee oppijan ympäristötoiminnan harjoittelua.

Toivoa rakentava ilmastokasvatus edistää yhteiskunnan muutosta ja tarjoaa ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Ilmastokriisin keskellä kasvatuksen perustehtävä ei voi olla maailman säilyttäminen sellaisena kuin se aiemmin on ollut, vaan kasvatuksen tulee olla vuorovaikutuksessa ympäristön ja yhteiskunnan muutoksen teon kanssa. Tämän vuoksi ilmastokasvatuksessa tulee käsitellä myös ilmastonmuutoksen sopeutumiseen liittyviä kysymyksiä.


Kuva: Aki-Pekka Sinikoski / WWF

Essi Aarnio-Linnanvuori työskentelee tutkijana Tampereen yliopistossa. Hän on kokenut ympäristökasvatuksen asiantuntija ja kouluttaja. Aarnio-Linnanvuori on tutkinut esimerkiksi ympäristökasvatuksen monialaisuutta ja arvolatautuneisuutta sekä ilmastokasvatusta. Hän väitteli tohtoriksi 2018 Helsingin yliopistosta ympäristömuutos ja -politiikka -oppiaineesta.

Ilkka Ratinen toimii kestävyys- ja luontokasvatuksen apulaisprofessorina Lapin yliopistossa. Hän on tutkimuksissaan ja opetuksissaan kiinnostunut kestävän kehityksen kysymyksistä laaja-alaisesti ja ratkaisukeskeisesti. Luontokasvatuksessa häntä kiinnostaa erityisesti lapsen luontosuhteen kehittymiseen liittyvät kysymykset.

Sakari Tolppanen Sakari Tolppanen työskentelee tutkijana Itä-Suomen Yliopistossa. Tutkijana hänen mielenkiinnon kohteena on etenkin kokonaisvaltainen ilmastokasvatus. Viime vuosina hän on mm. tutkinut miten arvot, asenteet ja tieto vaikuttavat toimijuuteen.

Nina Pulkkis: Mikrobit taistelussa ilmastokriisiä vastaan

Selluloosaa ilman puita? Nahkaa ilman eläimiä? Muovia ilman öljyä? Lihaa ja proteiinia mirkobeilla? Kyllä!

Bioteknologian kehitys ja mm. synteettisen biologian työkalut ovat kehittyneet valtavaa vauhtia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Pystymme tuottamaan yksisoluisten organismien avulla lähes mitä tahansa hyödykkeitä: biomateriaaleja, ruokaa, lääkkeitä, kemikaaleja ja biopolttoaineita.

Synteettinen biologia mahdollistaa eläinperäisten, fossiilisten ja luonnossa kasvavien raaka-aineiden kasvattamisen suljetuissa bioreaktoreissa, hyödyntäen esimerkiksi teollisuuden jätevirtoja tai pelkkää hiilidioksidia.

Tämän teknologian hyödyntäminen tulee olemaan tärkeässä roolissa taistelussa ilmastokriisiä vastaan. Pystymme vähentämään luonnossa kasvavien raaka-aineiden käyttöä ja kiihdyttämään kiertotaloutta hyödyntämällä vaikeasti kierrätettävien jakeiden käyttö.

Mutta miten tämä kaikki toimii ja minkälaista tulevaisuuden osaamista tarvitaan, jotta tämä on mahdollista? Entä minkälaisia eettisiä kysymyksiä nämä uudet teknologiat herättävät? Tule kuulemaan tiedetoimittaja ja dokumentaristi Nina Pulkkiksen esitystä mikrobien vallankumouksesta.

takaisin luetteloon / tillbaka till listan / back to the list

141. Seikkailukasvatuksen perusteet –

Kai Lehtonen, seikkailukasvatuksen lehtori, Humak

Tuhti peruspaketti seikkailukasvatuksen käytäntöjä ja teoriaa. “Seikkailukasvatuksen tavoitteena on tuottaa positiivinen muutos, joka hyödyttää yksilön tai ryhmän toimintaa tulevaisuudessa.

takaisin luetteloon / tillbaka till listan / back to the list

Lectures VI: OUTdoorlearnign! –

OUTDOOR LEARNING IN FINNISH AND TURKISH CONTEXT #27
Gaye Amus, Learning In Nature Ltd

A country with 4 seasons, temperature that goes down to -40 degrees, where people do ice-fishing and children go to forests. This is…Turkey. Welcoming you to the journey of inspirations Finland gave on outdoor learning &hope for change.

REFLECT – RETHINK AND REFORM #28
Anders Szcepanski, Linköping University

Go out teach and learn on scientific basis and proven experience, what is the change – similarities and differences if we compare outdoor education with the traditional classroom context in teaching and learning.

SCIENCE EDUCATION OUTDOORS – HOW DO PRIMARY SCHOOL TEACHERS DESCRIBE IT? #29
Ann-Catherine Henriksson, Åbo Akademi

What does the teacher tell you when he or she describes science teaching outdoors? Does the teacher describe how the students investigate plants, birds and insects or is it about water surveys, lost rainwear or a packed time-schedule? The presentation describes research results where class teachers describe their experiences and also their perceived challenges when it comes to teaching outdoors. The presentation also includes a summary of other researchers’ thoughts on what is characteristic of a good outdoor education.

takaisin luetteloon / tillbaka till listan / back to the list

D1 KE / ONS / WED 15:45 -17:15 (1,5h)

Puheenvuorot VIII: Ulos luontoon

LUONNON VAIKUTUS NUORTEN HYVINVOINTIIN JA TERVEYTEEN #18
Riikka Puhakka, Helsingin yliopisto, Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta

Miten luonto vaikuttaa nuorten hyvinvointiin ja terveyteen? Voidaanko nuoria innostaa luontoon luontoretkiä järjestämällä? Luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia koskeva tutkimustieto on lisääntynyt samalla kun Suomessakin on keskusteltu nuorempien sukupolvien luonnosta vieraantumisesta. Tuoreiden tutkimustulosten perusteella luonto on tärkeä myös nuorten psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kannalta.

Dosentti, FT Riikka Puhakka työskentelee akatemiatutkijana Helsingin yliopistossa Lahden yliopistokampuksella. NATUREWELL-hankkeessa tutkitaan luonnon virkistyskäytön vaikutuksia kaupunkilaisnuorten hyvinvointiin ja terveyteen.

KESYTÄ KASVIT! KASVILAJINTUNNISTUS KASVATTAJAN KAVERINA #22
Arja Kaasinen, Helsingin yliopisto

Kasvilajintunnistustaidot ovat puhuttaneet ihmisiä vuosikymmenien aikana puoleen jos toiseenkin. Osa pitää lajintunnistusta turhana ja ahdistavana ja erityisesti kasvien keräämistä oppilaiden kiusaamisena. Lajintunnistuksella on kuitenkin tärkeä tehtävä luontosuhteen edistämisessä. On aika karistaa harteilta menneisyyden taakat ja tuoda uutta lajintunnistustaidot tälle vuosituhannelle.

Arja Kaasinenkouluttaa luokanopettaja- ja aineenopettajaopiskelijoita Helsingin yliopiston Kasvatustieteiden osastolla. Tutkijana hän on erityisesti kiinnostunut biodiversiteettikasvatukseta, lajintunnistuksesta, maasto-opetuksesta, koulun ulkopuolisista oppimisympäristöistä sekä digitaalisuuden hyödyntämisestä näissä.

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET METSIEN TERVEYTEEN JA RIISTAKANTOIHIN – KÄYTÄNNÖN ESIMERKKEJÄ JA TUTKIMUSTA #30
Markus Melin, Luonnonvarakeskus

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat voimakkaita pohjoisissa metsissä. Vanhat lajit kokevat muutoksia ja uusia on oven takana. Mm. tutkimustuloksia riistalajien ja metsätuhojen osalta.

takaisin luetteloon / tillbaka till listan / back to the list

Föreläsnigar VII: Framtid och UTomhus pedagogik! –

MIKROBERNA KÄMPAR MOT KLIMATKRISEN

Nina Pulkkis

Cellulosa utan träd? Läder utan djur? Plast utan olja? Kött och protein tillverkad med mikrober? Ja! Vetenskapsjournalisten och dokumentärfilmskaparen Nina Pulkkis berättar om den mikrobiella revolutionen!
Framstegen av bioteknik och t.ex. verktygen för syntetisk biologi har utvecklats i en enorm takt under de senaste tio åren. Med hjälp av encelliga organismer kan vi producera nästan vilka produkter som helst: bioplast, mat, medicin, kemikalier och biobränsle. Syntetisk biologi möjligör produktionen av olika råvaror i slutna bioreaktorer utan att uttnytja fossila bränsle eller djur. Mikrober kan göra allt detta genom att använda industriavfall eller t.o.m. koldioxid som råvara. Syntetisk biologi kommer att vara ett av våra bästa vapen i kampen mot klimatkrisen. Vi kan påskynda en äkta cirkulär ekonomi genom att använda avfall på bästa möjliga sätt. Men hur fungerar allt detta och vilken typ av framtida färdigheter behövs för att göra det möjligt? Och vilken typ av etiska frågor väcker dessa nya teknologier?

OMGIVNINGSLÄRA UTOMHUS- HUR TÄNKER KLASSLÄRARE? #29
Ann-Catherine Henriksson, Åbo Akademi

Vad är det läraren berättar om då han eller hon beskriver undervisningen utomhus inom läroämnet omgivningslära? Beskriver läraren hur eleverna undersöker växter, fåglar och småkryp eller handlar det om vattenundersökningar, borttappade regnkläder eller ett späckat schema? I presentationen beskrivs forskningsresultat där klasslärare har fått beskriva sina erfarenheter och också sina upplevda utmaningar då det handlar om undervisning utomhus. I presentationen ingår också en sammanställning av olika forskares tankar kring vad som är kännetecknande för en bra utomhusundervisning.

takaisin luetteloon / tillbaka till listan / back to the list

TO / TOR / THU 10:00-11:30

Keynote: Toivo on tuolla ulkona

Panu Pihkala & Minna Pyykkö

Toivoa pidetään keskeisenä edellytyksenä sille, että ihminen jaksaa toimia. Mutta mitä on toivo alati pahenevan ympäristökriisin keskellä? Ympäristökasvatuksesta ja toivosta paljon kirjoittanut Panu Pihkala kartoittaa luennossaan merkityksellisen elämän mahdollisuuksia. Toivo on tuolla ulkona, hän väittää.

Toivosta on keskustelemassa Pihkalan kanssa myös tunnettu luontotoimittaja, taidemaalari Minna Pyykkö. Hän tarkastelee omassa puheenvuorossaan luonnon monimuotoisuutta.

Myös osallitujat pääsevät osallistumaan keskusteluu ja lopuksi vedetään yhteen kolmipäiväisen tapahtuman antia. Mitä jäi reppuun? Millaista voimaantumista syntyi?

Panu Pihkala, kuvaaja: Terho Haataja Minna Pyykkö, kuvaaja: Petteri Saario

takaisin luetteloon / tillbaka till listan / back to the list