Keynotes

TI / TIS / TUE 17:00-19:00

Avajaiset – Öppningen – Opening

Tietokirjailija ja Ylen tv-uutisten meteorologi Kerttu Kotakorpi visioi avajaispuheenvuorossaan, miten ilmastonmuutos tulee muokkaamaan luontoamme tämän vuosisadan aikana. Puheenvuoro pohjautuu Kotakorven uutuusteokseen “Suomen luonto 2100”, joka on viimeisimpään tietoon perustuva tulevaisuuden tutkimusretki. Miltä Suomen lajisto, maisemat ja elinympäristöt näyttävät, kun nykyiset lapset ja heidän lapsensa ovat aikuisia?

Vesterinen Yhtyeineen on soittanut itsensä suomalaisten sydämiin vuosikausien ahkeralla keikkailulla. Yhtye on vuosien saatossa löytänyt omaleimaisen ja hienon soundin, joka ammentaa välillä ruotsalaisen positiivisuuden boolimaljoista, välillä slaavilaisesta synkkyydestä. Yli kymmenen vuotta sitten Vesterinen Yhtyeineen aloitti mustan huumorin ja äärimmilleen vietyjen syvyyksien tutkijana, kunnes bändistä kuoriutui viihdyttäjä ja livebändi, ja nyt, vuonna 2021, yhtye tekee nousun Suomen musiikin suurten seuraan.

Wild pedagogies (EN)

… or … what skills outdoor/environmental/nature-based/place-based educators have to offer education in a changing world?

This talk will explore three key pedagogical strands that exist in outdoor/environmental education: the relational, the critical, and the existential. The focus will be on what they are, what they do well, and how they might be extended and even challenged. Then using the frame of the six touchstones for Wild Pedagogies I hope to make a careful list of the pedagogical offerings outdoor and environmental educators might make to the larger world, including public education, in the hopes of supporting the changes that must occur.

Sean Blenkinsop is a Professor of Education at Simon Fraser University, Vancouver, Canada. He grew up in the boreal forests of northern Canada and has more than 30 years of background in outdoor, environmental, and experiential education. Now, as a researcher and educator he has been involved in starting and researching three nature-based, place-based, eco-schools (all in the public system). He is the author of more than one hundred articles and chapters, editor of The Imagination in Education (Cambridge Scholars Press, 2009), and most recently, author and editor of Wild Pedagogies: Touchstones for renegotiating education and the environment in the Anthropocene (Palgrave-Macmillan, 2018).

Comment talks: Arja Kaasinen (University of Helsinki) & Kai Lehtonen (Humak University of Applied Sciences)

Arja Kaasinen kouluttaa luokanopettaja- ja aineenopettajaopiskelijoita Helsingin yliopiston Kasvatustieteiden osastolla. Hän organisoi altakunnallista Suomen lasten metsäretkipäivä -tapahtumaa, kehittää Hemuli-kasviharrastuskerhoa sekä kirjoittaa myös tieto- ja oppikirjoja.Tutkijana hän on erityisesti kiinnostunut biodiversiteettikasvatukseta, lajintunnistuksesta, maasto-opetuksesta, koulun ulkopuolisista oppimisympäristöistä sekä digitaalisuuden hyödyntämisestä näissä.

Kai Lehtonen on Humakin seikkailukasvatuksen lehtori, joka kouluttaa seikkailukasvatuksen ohjaajaopiskelijoita. Seikkailukasvatus on aktiivinen metodi, joka hyödyntää ulkoilmassa ja aidoissa ympäristöissä tapahtuvia toimintoja. Koulutuksen tavoitteena on osaava seikkailukasvatuksen ohjaaja, joka hallitsee eri lajien teknisiä taitoja, huomioi turvallisen toiminnan valitussa aidossa ympäristössä, on sosiaalisesti taitava sekä ottaa ympäristöasiat huomioon.

KE / ONS / WED 14:00 -15:30

Ilmastokasvatus muutoksen tekijänä (FI)

Miten ilmastonmuutosta voi käsitellä kasvatuksessa rakentavasti? Entä miten lasten ja nuorten ilmastotoimijuutta tuetaan?

Ilmastokasvatus on kasvatusta viheliäisen ongelman äärellä: ilmastonmuutos on monimutkainen, globaali ja poliittisesti latautunut ongelmavyyhti, jonka ratkaiseminen vaatii perustavanlaatuista kulttuurista muutosta. Monimutkainen teema edellyttää kokonaisvaltaista kasvatusta, joka ottaa huomioon tiedon ja ajattelun taitojen ohella esimerkiksi arvot ja identiteetin sekä tukee oppijan ympäristötoiminnan harjoittelua.

Toivoa rakentava ilmastokasvatus edistää yhteiskunnan muutosta ja tarjoaa ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Ilmastokriisin keskellä kasvatuksen perustehtävä ei voi olla maailman säilyttäminen sellaisena kuin se aiemmin on ollut, vaan kasvatuksen tulee olla vuorovaikutuksessa ympäristön ja yhteiskunnan muutoksen teon kanssa. Tämän vuoksi ilmastokasvatuksessa tulee käsitellä myös ilmastonmuutoksen sopeutumiseen liittyviä kysymyksiä.

Essi Aarnio-Linnanvuori työskentelee tutkijana Tampereen yliopistossa. Hän on kokenut ympäristökasvatuksen asiantuntija ja kouluttaja. Aarnio-Linnanvuori on tutkinut esimerkiksi ympäristökasvatuksen monialaisuutta ja arvolatautuneisuutta sekä ilmastokasvatusta. Hän väitteli tohtoriksi 2018 Helsingin yliopistosta ympäristömuutos ja -politiikka -oppiaineesta. Hän on yksi tuoreen Ympäristökasvatus – Kestävän tulevaisuuden käsikirja -teoksen (PS-kustannus) kirjoittajista.

Ilkka Ratinen toimii kestävyys- ja luontokasvatuksen apulaisprofessorina Lapin yliopistossa. Hän on tutkimuksissaan ja opetuksissaan kiinnostunut kestävän kehityksen kysymyksistä laaja-alaisesti ja ratkaisukeskeisesti. Luontokasvatuksessa häntä kiinnostaa erityisesti lapsen luontosuhteen kehittymiseen liittyvät kysymykset.

Sakari Tolppanen työskentelee tutkijana Itä-Suomen Yliopistossa. Tutkijana hänen mielenkiinnon kohteena on etenkin kokonaisvaltainen ilmastokasvatus. Viime vuosina hän on mm. tutkinut miten arvot, asenteet ja tieto vaikuttavat toimijuuteen.

Mikrobit taistelussa ilmastokriisiä vastaan (FI)

OBS! Denna föreläsning kommer att hållas på svenska på onsdag kl. 15.45.

Selluloosaa ilman puita? Nahkaa ilman eläimiä? Muovia ilman öljyä? Lihaa ja proteiinia mirkobeilla? Kyllä! Tule kuulemaan tiedetoimittaja ja dokumentaristi Nina Pulkkis kertoo mikrobien vallankumouksesta!

Bioteknologian kehitys ja mm. synteettisen biologian työkalut ovat kehittyneet valtavaa vauhtia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Pystymme tuottamaan yksisoluisten organismien avulla lähes mitä tahansa hyödykkeitä: biomateriaaleja, ruokaa, lääkkeitä, kemikaaleja ja biopolttoaineita. Synteettinen biologia mahdollistaa eläinperäisten, fossiilisten ja luonnossa kasvavien raaka-aineiden kasvattamisen suljetuissa bioreaktoreissa, hyödyntäen esimerkiksi teollisuuden jätevirtoja tai pelkkää hiilidioksidia. Tämän teknologian hyödyntäminen tulee olemaan tärkeässä roolissa taistelussa ilmastokriisiä vastaan. Pystymme vähentämään luonnossa kasvavien raaka-aineiden käyttöä ja kiihdyttämään kiertotaloutta hyödyntämällä vaikeasti kierrätettävien jakeiden käyttö. Mutta miten tämä kaikki toimii ja minkälaista tulevaisuuden osaamista tarvitaan, jotta tämä on mahdollista? Entä minkälaisia eettisiä kysymyksiä nämä uudet teknologiat herättävät?

TO / TOR / THU 10:00-11:30

Toivo on tuolla ulkona (FI)

Panu Pihkala, kuvaaja: Terho Haataja

Toivoa pidetään keskeisenä edellytyksenä sille, että ihminen jaksaa toimia. Mutta mitä on toivo alati pahenevan ympäristökriisin keskellä? Ympäristökasvatuksesta ja toivosta paljon kirjoittanut Panu Pihkala kartoittaa luennossaan merkityksellisen elämän mahdollisuuksia. Toivo on tuolla ulkona, hän väittää.
Pihkalan kirjoituksia tunteista ja ympäristökasvatuksesta löytyy esimerkiksi Ympäristökasvatus-lehdestä ja Toivoa ja toimintaa –sivustolta

Toivosta on keskustelemassa Pihkalan kanssa myös tunnettu luontotoimittaja, taidemaalari Minna Pyykkö. Hän tarkastelee omassa puheenvuorossaan luonnon monimuotoisuutta.

Myös osallitujat pääsevät osallistumaan keskusteluun ja lopuksi vedetään yhteen kolmipäiväisen tapahtuman antia. Mitä jäi reppuun? Millaista voimaantumista syntyi?